Syksy tuli, mutta vain hetkelisessti. Tänään on ollut huikeat alle viisitoista astetta... Kävin kuitenkin biitsillä. Liikuntatunnilla ei kun vaan bikinit päälle ja jokeen. Se oli ihan lämmintä. No ei ollu, mutta ei se nyt niin  kylmää ollut.

Nukuin muuten huikeat kymmen tuntia viimeyönä. Se oli harvinaista. Aamulla oli silti vaikea vääntäytyä ylös. Tänään on väsyttänyt aika paljon. Olisi pitäny lähteä reeneihin, mutta kun väsytti, eikä lenkki ja kuntopiiri ole mitään herkkua 26 kilometrin pyöräilyn jälkeen. Huomennakin on koulua melkein kahteen asti... Läksyt tekemättä...
Jos tämä on näin paha jo ekalla viikolla... perun puheeni ja kuolen. Tänään ei oikesti ole tehnyt mitään erikoista, mutta olo on kuin jyrän alle jääneellä. Joo no okei, en minäkään nyt joka päivä 26kilometriä... Siinä kerran viikossa vain.

Pitäisi varmaan jotain iloistakin joskus kirjoittaa? Sitä vain kun on siinä kunnossa, että tuoijottaa eteensä lasittunen katsein hirttosilmukat mielessä... En minä ole itsetuhoinen ihminen. Nyt vain on menossa seiskan ensimmäinen tylsääkin tylsempi ensimmäinen viikko.

Hei! huomasin, että olen pitänyt tämänkin majan pystyssä jo viikon! Se kyllä varmaan jää vähän sitten kun alkaa harkat olla säännöllisesti...

Minä olen iloinen ihminen.
Tai oikeataan hih'huli sitä juttua veressä joka pitää keskenkasvusen ihmisen pystyssä kun aivot on mömmönä liian vähästen unien jäljiltä.
Tai liian masentunut.
Tai tuskimpa.
Uinti auttaa.
Kaikki harrastamaan uintia.

Noni, jutut alkaa käydä liian typeriksi. Tai siis, äh, en minä tiedä.

Minulla ei mene hyvin.
Minulla soi Nightwish (jos se kirjoitetaan noin)
Minulla ei enään huvita kirjoittaa.

(Pitäisi varmaan vaihtaa joku oikein pirtsakka pohja, että vältytään syysmasennukselta? Tämä pohja kun omiaan inspiroimaan näihin hirttosilmukoihin...liian tumma ja syksyinen.)