Taas kipeänä. Kurkkuun sattuu ja väsyttää.

Ruskea on rinta kaisliston,
taivas harmaa. Sataa. Syksy on.
                               Lauri Pohjanpää, Syksy

rty(menee hermot tuon kursiivin kanssa.) Tuota hoemme koulussa. Siis koko runoa, jossa on jotain kymmenen säkeistöä. Siinä on kaksi vanhaa, vanhaa varista, jotka istuu aidalla.

Ei minulla nyt juuri muuta ole. Tai siis aivot ei oikeen toimi. Univelkaa on jo lähemmäs seittemän tuntia... Pitäis olla ihan virallisesti kipeä, että saisi nuokin pois.

Lähdenkin tästä metsästämään jotain kivaa katseltavaa täältä suuresta bittiavaruudesta.

Kaikkhan tietävät, että omat virheet on vaikea havaita. Tämä pätee hyvin kirjoitusvihreisiini. Kestäkää. Siis jos täällä käy ketään. Käy täällä. Ellei kävijälaskuri ole salaliitossa ja suunnittele suurtya huijausta jonkin ihme kiemuran kautta.