Ukotteko tätä, jolla on ollut kolmekertaa viikon mittainen korvatulehdus vuoden sisällä. Tai jotain sine päin, kun en nyt tarkkaan muista, koska siitä on vierähtänyt jo jokunen vuosi. Mutta se tuntuu yhä. Kun ilman kosteus viheliäisesti pomppii sinne tänne, niin korvassa pesee ja linkoaa.  Tuskaa. Eikä reeneihin oikeen uskalla mennä.

Minusta on alkanut tuntua, että minua pidetään yksinkertaisena ja "kuin-avointa-kirjaa"- tyyppinä. Ei se haittaa. On itse asiassa hauska katsoa, kun joku luulee tietävänsä, mitä päässäni todella  liikkuu. Hubaisa ajatus. Oletteko kuulleet Paris Hiltonin lausahdeuksesta? Tarkennettuna siitä, että teeskentelin olevani typerä bolndi, koska se oli yksinkertaisesti helpompaa, tai jotain sinne päin. Siinä on asiaa. Siinä on luonnetta. Siinä on sitä jotain. Tulee melkein selainen olo, että ollaan sisarsieluja. Melkeen. Emmä sitä tunne, nii miten ma nyt voin sanoa.. Mutta löydän siitä kuitenkin paljon tuttua.