Katsoin Harry Potter ja puoliverinen prinssi -leffan trailerin. Vaikutti paremmalta, kuin olisi odottanut. Pidin siitä tunnelmasta, tosin saa nähdä, mitä muuta leffassa tulee olemaan, kuin Voldemortin menneisyyttä... Kirjasssa kun on kaikenlaista silkkoa mukana.

Odotus lisää jännitystä. Jos joku asia tapahtuisi tänään, vaikkapa aivan kohta, ei se loisi välttämättä minkäänlaista energian tuntua selkäpiihin ja vatsanpohjaan. Mutta entäpä, jos joutuu odottamaan useita päiviä, viikkoja tai kuukausia, että jokin asia tapahtuu. Tapaat jonkun henkilön, lähdet johonkin. Jännitys kasvaa miettiessä, miten asiat menevät, mitä sanotaan, mitä tulee tapahtumaan. Jossain vaiheessa saattaa jopa puistattaa.

Viime yönä ukkosti. Myös tänään päivällä ukkosti. Myrsky ei tullut lähelle, mutta se oli silti piristävää. Taidan pitää ukkosesta. Heh, mieleen tuli juuri, että on sitä tullut katseltua ja kuunneltua aika monena vuonna aikaisemminkin.