Huomiseksi on luvattu lämmintä. Pitkästä aikaa. Mitä sitä  osaa tehdä enään, kun on koko kesän ollut kylmää, märkää ja sateista? Oikeastaan minulle oli muuten järkytys, että yksi tonttimme rajalla oleva puu on muuttunut lehdiltään keltaiseksi. Onko syksy jo ovella?! Kyllä! Koulu alka viikon päästä.

Ja tästä paastaankin jo seuraavaan murheenkryyniin: Koulu. Sinne on pakko mennä, mutta en minä siitä erityisemmin välittäisi. Tai siis onhan sinne kiva mennä ja nähdä kavereita, mutta siitä ilosta päästään pian. Sitäoaitsi, viimevuosi oli aivan karmea pirteyteni saralla... Välillä olin hyvinkin pirteä (...^^;), mutta suuren suuri väsymys/angstaus/masennus-olotila alkoi käydä suuresti päälle. Siis hei, pahimmillaan se meni välillä siihen, että meikäläinne ei jaksanut nousta aamulla kouluun (äitin ja isin mielestä). Vakavaa? Niin...ehkäpä...

No mutta! Pitää muistaa ottaa elämä täysillä irti viimeisestä lomaviikosta (tuon sananparin kirjoittaminen tuntui todella pahalta!<O), ettei sitten harmita jälkikäteen.

Minulla on manipuloinnin todellakin osaava pikkiveli. Olen varmaankin joskus aiemmin maininnut asiasta. Ja hän, jos kuka, on todellakin nettiriippuvainen  ja peliaddikti. Tiedättekö mitä se tarkoittaa minun tietokoneella oloni kannalta? Arvaaatteko? Hienoa. Se tarkoittaa sitä, että joka hel***** kerta ( anteeksi karkea kielenkäyttöni...:)), kun minä yritän olla koneella, tulee pörröinen pää takavasemmalta ( niinkuin esim. nyt...) ja vinkuu koneelle pääsyä. Ja tiedättekö, mikä on karmaisevaa? Se, että kakara pääsee joka kerta, todellakin, koneelle. No okei, ehkä joka sadas kerta sen saa pidettyä aisoissa.